Amma gatiin baankonni dhiyeessan gabaa gurraacha caala. Hanqinni maallaqa alaa guddaan biyyattii keessatti mul’ate, komishiniin baankota Itoophiyaa keessattuu kanneen dhuunfaa maamiltoota maallaqa kana gaafataniif kaffalan safartuu kaa’ame caalaa akka ta’e qorannoo waazeemaan gaggeesserraa hubachuu dandeesseetti Baankii Biyyaalessaa Itiyoophiyaan guyyaa guyyaan gurgurtaa maallaqaatiif.
Komishiniin baankota dhuunfaa irraa gaafatamu doolaara Ameerikaa tokkoof birrii 55 hanga 60, akkasumas baankotaa fi daldaltoota komishinii gaafatame kaffaluun maallaqni oomisha akka galchu hayyaman irraa akka ta’e hubachuu dandeenyeerra.
Baankiin Biyyaalessaa Itiyoophiyaa baankonni Doolaara Ameerikaa tokko gurguruuf guyyaatti birrii 54 fi saantima 82 baase. Maamiltoonni baankii maallaqa kana barbaadanis gatii Baankiin Biyyaalessaa kaa’een komishinii Birrii 55 hanga 60 kaffaluun dirqama.
Kana waliin maallaqni kun salphaatti akka hin argamnee fi daldalli kan raawwatamu namoota dhuunfaa maallaqa biyya alaa baankii keessatti kuufama qabaniifi hojjettoota baankii maallaqa kana akka daldaltootaatti barbaadan walitti hidhuudhaan ta’uu hubanneerra. Akkasumas baankonni fi namoonni dhuunfaa kuufama maallaqaa qaban komishinii warra maallaqa barbaadan kaffalan akka qooddatan ni hubanna.
Ogeeyyiin yaada isaanii nuuf kennanis komishiniin sharafa biyya alaatiif kaffalamaa jiru gatii Baankii Biyyaalessaatiin baasu caalaa akka ta’e nutti himan, kunis hanqinni maallaqa alaa Itoophiyaa keessatti yeroo kamiyyuu caalaa sadarkaa hammaataa irra ga’uu isaa kan agarsiisudha .
Gurgurtaan maallaqaa baankotaan raawwatamu gabaa parallel ykn black market waliin wal fakkaataa jira. Warri biyya alaatii galchan doolaara Ameerikaa tokkoof akkasumas meeshaalee maallaqa biyya alaatiin (yeroo baay’ee hawala jedhamee waamamu) galchuuf birrii 105 kaffalaa jiru.
Daldala sharafa alaa kanaan gara fuulduraatti diinagdeen Itiyoophiyaa qaala’iinsa itti fufiinsa qabu mudachuu akka danda’u yaaddoo namoota hedduu ti.
Maallaqa biyya alaa fayyadamuuf jecha mootummaan oomishaalee gosa 38 baankotaan maallaqa biyya alaa akka fudhatan hayyamamuu akka hin qabne ajajeera.
Baankiin Biyyoolessaa Itiyoophiyaa gabaa sharafa alaa tasgabbeessuuf dhiyeessii maallaqaa kanaan dura erga godhee waggoota lakkoofsisuun rakkoo kana daran hammeessee jira. Waggaa sadii dura Baankiin Biyyaalessaa gabaa maallaqaa tasgabbeessuuf galii sharafa alaa isaanii madaaluun doolaara Ameerikaa miiliyoona 100 baankota dhuunfaa qofaaf raabseera. Haa ta’u malee yeroo sana booda maallaqni tokkollee baankota dhuunfaaf hin dhiyaanne.
Baankiin Daldalaa Mootummaas maallaqa guddaa warra biyya alaatii galaniif hin hayyamne. Haalli kun rakkoo kuufamaa uumeera. Kana malees, lola Itoophiyaan keessa darbitee fi haaromsa diinagdee isaan raawwachuu qaban irraa kan ka’e, akka dafanii hojiirra hin oolchinetti fudhatamuun, liqii Baankii Addunyaa irraa argachuuf deeman harkifate, kan Fandii Maallaqaa Idil-addunyaa fi liqeessitoota biroo.
Bu’aan marii Garee biyyoota miseensa 20 waliin yeroo kaffaltii liqii dheeressuu fi liqii dabalataa argachuuf taasifames suuta jedheera. Raawwiin al-ergii ji’oota jahaa bara baajataa kanaa gara biiliyoona 1.7 yoo ta’u, kunis yeroo walfakkaatu bara darbee irraa gara biiliyoona 1.7 gadi ta’a.
#[waazeema]
